Tasa-arvon puolesta: Minna Canth

Minna Canth ja tasa-arvo

Minna Canth syntyi 19. maaliskuuta 1844 Tampereella. Minnalla oli lapsena kaunis lauluääni ja vilkas mielikuvitus. Vanhemmat, isä Gustaf Vilhelm Johnson ja äitinsä Lovisa Ulrika Johnson, halusivat hänelle parhaan mahdollisen koulutuksen. Isänsä työskenteli mestarina Finlaysonin tehtaassa, jossa Minna kävi Finlaysonin tehtaan koulua. Siellä hän kiinnostui ensimmäistä kertaa työväen asioista. 

Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon, jossa isä aloittaa työt kangaskaupassa. Kaupan asiakkaiden tarinat ja savon murre kiehtoivat Minnaa. Nuoruudessaan Minna käy tanssiaisissa ja järjestää teatteriesityksiä.  

Kun Minna muuttaa Jyväskylään, hän alkaa opiskella opettajaksi. Opinnot keskeytyivät, kun Minna menee naimisiin opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Minna jää kotiin ja hoitaa perhettä usean vuoden ajan. Canth alkaa kirjoittamaan aviomiehensä sanomalehteen Keski-Suomeen. Hän otti kirjoituksissaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Hänen nimimerkkejään olivat Wilja, Teppo ja M.C.. Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen naistoimittaja ja hän nautti työstään.

Suomalainen teatteri vieraili Jyväskylässä ja teki Minnaan suuren vaikutuksen. Vuonna 1879 Minnan elämässä tuli merkittävä käännös, kun hänen miehensä kuoli pitkään sairastettuaan juuri ennen kuin heidän seitsemäs lapsensa syntyi.  Hänestä tuli yksinhuoltaja seitsemälle lapselle, josta seurasi Minnalle fyysisesti ja henkisesti raskasta aikaa. 

Maaliskuussa 1880 Minna muutti lapsineen takaisin Kuopioon, jossa hän ryhtyi hoitamaan vuonna 1877 kuolleen isänsä lankakauppaa. Canth sai liikkeen jaloilleen, ja perheen taloudellinen asema parani. Kolmen vuoden kuluttua Canth otti vastuun myös sekatavarakaupasta, jota hänen veljensä oli hoitanut. Kun taloudellinen tilanne parani, Minna alkoi taas kirjoittamaan ja hankkimaan kirjallisuutta ulkomailta asti. 

Minna julkaisi kaikkiaan kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia sekä lisäksi kertomuksia, lehtiartikkeleita ja puheita. Hän oli aikansa keskeinen realismin edustaja ja tarkasteli teoksissaan yhteiskunnan epäkohtia. Teoksissa Minna jakoi myötätuntoa naisille ja köyhille. Hän piti muun muassa puheita, joissa hän otti kantaa niihin asioihin. 

Minnan koti oli tärkeä kokoontumispaikka kulttuuriväelle ja Kuopion naisintelligenssille. Tämän ryhmän ansioista he saavat valtiopäivät käsittelemään naisten äänioikeutta. Minna oli suuri edelläkävijä monissa asioissa, kuten tasa-arvossa, uskonnonvapaudessa ja köyhien asemassa.

Minna kuoli 53-vuotiaana sydänkohtaukseen Kuopiossa. Juhlimme 19. maaliskuuta Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Ensimmäisen Canth-patsasluonnoksen teki Emil Cedercreutz vuonna 1912. Tämä terrakottaveistos on nykyään Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Minna Canthin patsas paljastettiin Kuopiossa 12. toukokuuta 1937.  Lisäksi hänellä on patsaat Tampereella ja Jyväskylässä.

Lähde: Yle: Minna Canth kahdessa minuutissa. https://areena.yle.fi/1-3364792

Tekijät: Selja ja Karoliina 8A